Aamulla herättiinkin hyvissä ajoin, että ehdittäisiin hengailla Disney Landissä mahdollisimman kauan. Ilkka ei meinannut saada täpinöiltään nukutuksi ollenkaan.
Hotellin respassakin olivat varmaan todella kummissaan kun veimme huoneen avaimet heille säilytykseen jo ennen puolta yhdeksää, eikä heidän tarvinnut soittaa puolen päivän aikaan kysyäkseen haluammeko siivouksen vai emme.
Kävelimme läheiselle Japan Railwaysin asemalle josta pääsimme vain 15 minuutissa Disney Landiin ja ihmettelimme valtavaa nuorten määrää jotka tunkivat junaan eri asemilta. Heillä olikin sama suunta kun meillä, mutta onneksi sisäänpääsyn johotuksissa ei silti vierähtänyt kauaakaan aikaa kun meidät ohjattiin kauemmille lippuluukuille joissa ei ollut ollenkaan jonoa. Olimme jälleen tyytyväisiä hotelli valintaamme, sillä liikkuminen kaikkialle on sujunut melko vaivatta sillä hotellimme lähettyviltä oli yksi JR linen asema ja kahden eri metron asemat.
Ihmetellessämme hetken Disney alueen karttaa, joku iloinen japanilainen pikkupoika vilkutteli ja huuteli innoissaan Ilkalle tervehdyksiä. Päivä lähti siis mukavasti käyntiin ja lähdimme tutkimaan Disney maailmaa Pirates of the Caribbean laitteen siivittämänä, johon oli tuohon aikaan päivästä vain noin puolisen tunnin jono.
Jonot tosiaan pitenivät huomattavasti päivän mittaan, puolen päivän jälkeen suurimmassa osassa laiteista oli noin 2-3 tunnin jono... Priorisonti oli siis pakollista, kaikkiin laiteisiin ei millään olisi yhden päivän aikana ehtinyt. Laitteet oli hienosti laitettu ja ohjausta oli joka paikassa todella paljon, sormi ei päässyt menemään suuhun missään vaiheessa.
Hieman oli tosiaan odottelutilat ja itse laitteen paremmin sisustettu ja laitettu kun Lintsillä ja koko päivän lippukin alueelle oli samaa hintaluokkaa riistohintaisen Linnanmäen kanssa. Jonot vaan olivat tosiaan pidempiä. Japanilaiset tosiaankin ilmeisestikin rakastavat jonottamista (vähän niinkuin suomalaisetkin), sillä jopa metroon joutuu täällä välillä jonottamaan... Jonotusta ei ainakaan Disney Landissä kuitenkaan kunnioitettu ihan samalla tavalla kun mihin me olemme tottuneet, sillä kaikille tuntui olevan ihan ok, että kaverit jonottavat laitteeseen puolisen tuntia ja sitten otetaan vaan jonon ohi siihen muutama kaveri lisää... Ja tämä oli ihan yleinen käytäntö, sillä jopa Disneyn työntekijät auttoivat kaveruksia toistensa luokse vaikka koko jonon ohi.
Laitteiden kuvaus oli kartalla todella lyhyt ja epämääräinen, ei oikein mistään saanut selvää, että minkätyyppinen laite on kyseessä. Emme käyneet missään hurjissa laitteissa, sillä Ilkan vatsa ei olisi kestänyt, paitsi illan viimeinen laite 3D Star Wars seikkailu oli vähän hurjempi. Laitteen penkit liikkuivat todella aidon tuntuisesti screenillä näkyvien tapahtumien mukaisesti. Jopa Millielle tuli vähän huono olo!
Viimeistä vuottaan vetävä Captain EO käytiin katsastamassa, toinen 3D seikkailu, jossa Michael Jackson oli mukana. Kunnon kasari vibat saatiin ja ihailtiin Michaelin tanssitaitoja jopa melko tasokkaassa vanhan ajan 3D seikkailussa!
Peter Pan ja Pinoccio tarinaseikkailut oli hienosti tehty ja kauhutalo oli hieman lapsellisen karmaiseva, mutta hienosti tehty. Eräs isä oli raahannut jopa alle 5 vuotiaan lapsen mukaansa kauhu kierrokselle joka piteli koko ajan korvistaan...
Japanilaisia lapsia ja teinejä oli kaikkialla ja jonot ja ryysimiset kaikkialle olivat aikamoiset... Kaikki teinit olivat laittautuneet Disney kuteisiin päästä varpaisiin ja etenkin tyhmät Disney hatut tuntuivat olevan todella kovaa huutoa... Niitä löyty vaikka mitä erilaisia, kuten: Pallopää Masi, Aku Ankka, Mikki Hiiri, Tare Karvanen yms, mutta naurettavin kaikista oli Toy Storysta tuttu Napakymppi hattu... Niitä näkyi todella monella päässä ja aina kun näimme jollakin sellaisen, myötähäpeä ja naurunpurska iski samantien!
Huomasi kyllä, että nämä japanilais teinit olivat saaneet hieman rahaa käyttöönsä Disney päiväksi, sillä suurimmalla osalla oli vaatteet ja systeemit päästä varpaisiin hankittuna Disney Landin putiikeista. Ja niitä putiikkejahan oli tosiaan myös joka nurkalla, jotta hullut japanilaiset käyttäisivät mahdollisimman paljon rahaa kaikkeen turhaan krääsään... Olihan siellä hienojakin tavaroita ostettavaksi, mutta suurinosa oli kyllä pelkkää rahastuskrääsää, joita nämä japanilais nuoret ostivat... Hattujen jälkeen pahin vitsus oli popcornikojuista saatavat Disney hahmo pöntöt, jotka olivat ostettaessa täytetty popcornilla... Joka toisella lapsella tai teinillä roikkui jonkinlainen pönttö kaulassaan. Hyvin on rahat taas käytetty, niitä pehmoleluhattuja ja popcornipönttöjä tuskin tulee paljon tuon Disney päivän jälkeen käytetyksi.
Sehän ei ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa :D
Ruoka olikin sitten taas oma lukunsa tällaisessa paikassa... Mitään edes etäisesti terveellistä muistuttavaa ei tietenkään ollut saatavissa. Kaikk ruoat oli yritetty tavalla tai toisella näyttämään Mikki Hiireltä ja hinta-laatu suhde oli melkoisen pielessä... Esim. Mikki Hiiri hampurilaisateria makso 7e, pihvi oli kuin suoraan Alepan eineshyllystä halvinta shaibaa mitä vaan löytyy, kaksi palaa salaattia, isot hiilarisämpylät, jokin mitään sanomaton soosi välissä ja kaiken kruunasi keltaisenvärinen, sulaneelta kumilta tuntunut möhkäle, joka ilmeisesti oli olevinaan juustoa... jippiii!
Valitettavasti vaihtoehtoja ruokailun suhteen ei kovin paljon ollut, sillä parempiin ravintoloihin saikin sitten pulittaa jo lähemmäs 20e halvimmista aterioista ja ennakkoon olisi pitänyt varata pöytä jo viimeistään päivää aikaisemmin. Elimme siis päivän pizzapalalla, shaiba hampurilaisella, Mikki jäätelöllä (joka oli outoa jäätelöä, kun se ei sulanut ollenkaan... mitä lie muovia sekin oli!) ja karamellipopcorneilla.
Popcorni kojuillla oli aivan mielettömät jonot jatkuvasti, mutta pakko oli maistaa karamellin makuisia kun tuoksu niiden paahtamisesta oli ihan mieletön.
Kolmen aikoihin päivällä oli tiedossa paraati, ja jonotusta rakastavat japanilaiset olivat kerääntyneet paraatin reitille jo reilusti yli tuntia aikaisemmin kun koko paraati edes alkoi. Itse valitsimme viime hetken seisomapaikat, josta sai räpsittyä sopivasti kuvia paraatin väriloistosta. Musiikki oli paraatissa aivan liian kovalla ja koko sen ajan soi sama karmea ja imelä Disney paraatiin tehty laulu, jossa jauhettiin koko ajan "Happiness is here!!" ja kaikki paraatin hahmot ja tanssijat olivat todella todella yli iloisia koko ajan... Alkoi oikein hampaisiin särkeä tämä ylitsepursuava iloisuus ja sen pakottaminen.
Mahtaa niillä työntekijöillä olla iltaisin ranteet kipeinä kun joutuvat koko päivän vilkuttamaan kaikille lapsille ja aikuisille.
Myös kaikki muutkin Disney Landin työntekijät vilkuttivat ja hymyilivät todella ylitsepursuavasti kaikille koko ajan. Mahtaa olla myös poskilihakset koetuksella päivän aikana, kunnes tottuu hymyilemään jatkuvasti.
Hassuilmiö japanilaisten söpöilystä oli myös se, että myös tosiaan aikuiset mielellään ostivat kaikkea Disney krääsää itselleen, mutta myös paraatin aikana vilkuttelivat todella innoissaan Mikki Hiiri -hahmolle ja kaikille muillekin maskotti hahmoille... Ymmärtääkö ne aikuisetkaan ettei se ole oikea Mikki Hiiri, vaan että siellä sisällä on ihan oikea tavallinen ihminen??
Tokion Disney Landin linna taisikin olla Tuhkimon linna, eikä Prinsessa Ruususen, hieno jokatapauksessa! Linnan sisällä oli taidenäyttely mielessä tehty Tuhkimon tarina kuvin ja miniatyyritaideteoksin. Ne olivatkin todella hienoja! Onneksi tarina oli tuttu, sillä kaikki teksit olivat Japaniksi.
Illan tullessa oli luvassa vielä valoparaati joka olikin aivan mielettömän hieno ja mahtipontinen! Spottasimme itsellemme samat hyvät seisomapaikat kun päivälläkin ja suruksemme huomasimme että kameran akku alkoikin olla ihan lopuillaan... Oli pakko hieman valikoida, mistä kohdista paraatia halusi ottaa kuvia ja mistä ei... Valot olivat kyllä aivan huikeat ja muutenkin pimeän tullen koko puisto näytti aivan erilaiselta. Tunnelma oli mystinen ja samalla melko romanttinen.
Valitettavasti illan ilotulitukset linnan yllä oli peruttu, niinpä ehdimmekin sitten käydä ihan loppuun vielä parissa laitteessa ja tehdä viimeiset ostokset.
Hauska päivä oli imelyyksistä ja ylihintaisista ruoista huolimatta! Mukava kokemus!
No comments:
Post a Comment