Heräsimme 10:45, heittelimme viimeiset tavarat rinkkoihin ja lähdimme odottelemaan valmiiksi tilaamaamme taksia, joka suureksi hämmästykseksemme olikin jo odottamassa meitä. Olemme nimittäin huomanneet, että Thaimaassa sovitut aikataulut eivät todellakaan pidä läheskään aina paikkaansa. Näinpä odottelimme satamassa laivaamme puolen tunnin sijasta yli tunnin, kun laiva oli reilut puolisen tuntia myöhässä aikataulusta. Älä siis koskaan sovi liian tiukkoja aikatauluja täällä päin maailmaa!
Laiva matka kesti onneksi vain tunnin verran, sillä vaikka meri olikin aika tyyni, ei Ilkka voinut olla taaskaan oksentelematta... Mukava ulkomaalainen pariskunta antoi Ilkalle matkapahoinvointi lääkkeen, joka ei valitetttavasti ehtinyt auttaa noin lyhyellä matkalla, mutta ele oli silti oikein huomaavainen.
Laivan rantauduttua saimme kimppuumme heti majoituksen ja taksin tarjoajia, kävelimme hymyssä suin kaikkien kaupustelijoiden ohi, sillä olimme jo paikantaneet hotellimme aivan rannan tuntumasta.
Oli ihanaa päästä puhtaaseen hotellihuoneeseen, johon ei pääsisi isoja ötököitä!
Kun olimme asettautuneet ja Ilkan vatsakin oli rauhoittunut, lähdimme jatkamaan rantatietä hotelliltamme vielä eteenpäin ja etsiään mukavaa ruokapaikkaa. Ensimmäisenä pysähdyimme vasta muutaman kymmenen metrin jälkeen italialaisen ravintolan eteen tutkailemaan ruokalistaa ja mukava tarjoilijatyttö tuli kertomaan joulutarjouksesta johon kuului 6€ hintaan alkupala, mikä tahansa pizza tai pasta ja alkoholiton juoma. Päädyimme sitten pizzoihin ja ne olivatkin oikein maistuvia ja palvelu oli erinomaisen hyvää ja positiivista.
Ruokailun jälkeen menimme kävelemään rantaan, joka oli hieman kelpaamaton uimiseen, mutta kävelyyn ja valokuvailuun oikein sopiva. Käyskentelimme rannalla ja vehreässä metsikössä rannan vieressä auringonlaskuun asti ja onnistuimme jopa löytämään paikallisen hautausmaan, joka olikin hieman poikkeava Suomalaisista hautausmaista:
Pirtelöiden jälkeen lähdimme takaisin hotellille, matkalla poikkesimme kuitenkin vielä paikallisessa tavaratalossa, josta ostimme huoneeseen jotakin juotavaa mukaan.
Loppu ilta menikin huoneessa blogia päivitellen ja jutustellen ja myöhemmin haimme vielä läheisestä ravintolasta pikku yönälkään paistettua riisiä ja kanaa takeawayna.
Keskiviikko 26.12.
Aamiaiselle lähdimme vasta puolen päivän aikoihin ja lähdimme tällä kertaa kävelemään rantakatua satamaan päin. Menimme jälleen ensimmäiseen vastaan tulleeseen ravintolaan ja odotimme saavamme hyvää thairuokaa pienehköltä mummelilta. Toisin kuitenkin kävi. Tilaamamme annokset tulivat suhteellisen nopeasti, Ilkan annos näytti ihan hyvältä, vaikka olikin hyvin pieni ja vaatimaton, mutta Millien annos ei ollut ihan sitä mitä luultiin. Merenelävien seassa oli tumma paksu thai-naisen hius, josta Millie ilmoitti mummelille samoin tein. Nainen pahoitteli ja vei lautasen takaisin keittiöön, poisti hiuksen ja palasi saman lautasen kanssa takaisin. Katsoimme molemmat ihmetellen kun nainen pyyhälsi ravintolasta ulos ja tuli hetken päästä takaisin tuoreiden juuri ostamiensa katkarapujen kanssa ja kehtasi valehdella, että ruoassa ollut musta karvantapainen ei ollut hius vaan katkaravun pitkä housmainen tuntosarvi.
No eihän tuollaista usko erkkikään, kyllähän sen selvästi näki että se oli hius eikä mikään eläimen osa! Siis kuinka tyhminä täällä turisteja pidetäänkään!
Millie söi osan annoksestaan ja pyysimme laskun hyvinkin pian. Nainen toi laskun ja Millie kimmastui hiuksesta ja sen valehtelusta naiselle ja sanoi maksavansa vain ateriansa, muttei juomaa, sillä ateriasta tulisi saada jotakin hyvitystä hiuksen vuoksi. Nainen ei ymmärtänyt Millien sanoja vaan tyrkytti vain laskua joka oli 210 bathia. Millie yritti sanoa asian eri tavalla ja osoittaa lautasia ja juomia ja loppujen lopuksi kävi niin, että Millie ojensi 100 bathia naiselle, Ilkka ei ehtinyt edes kaivaa omia rahojaan ja nainen vain juoksi takahuoneeseen rahan kanssa ja jatkoi töitään, kysyimme vielä lähtiessä että oliko lasku nyt selvä ja nainen vain nyökkäsi kärttyisen ja hämmentyneen oloisena.
Noh, saimmepahan kaksi ateriaa ja juomaa yhden hinnalla, naikkosen oma moga kun ei ole opetellut englantia sen vertaa, että olisi ymmärtänyt selkeän selitykseni: "100 bath for food, but I don't pay the drink, because of the hair in my food!"
Jatkoimme matkaamme läpi pienen satamassa olevan torialueen seuraavalle poikkikadulle, jossa kävimme ostamassa apteekista matkapahoinvointi lääkkeitä Ilkalle tulevia lauttamatkoja varten ja vatsalääkkeitä ripulia ja muuta vatsan outoisuutta varten. Apteekin jälkeen löysimme kirjakaupan, jossa oli paljon mielenkiintoisia käytettyjä ja uusia kirjoja pilkkahintaan. Joka J.K. Rowlingin uusin teos löytyi 7€:lla! Olisimme ostaneet sen muuten, mutta kirja oli järkyttävän iso painos, pokkari olisi ollut täydellinen!
Ilkka löysi itselleen toisen tiiliskiven, jota ei voinut jättää kauppaan enää lojumaan ja kantaa tiiltä nyt mukana seuraavan vuoden.
Illemmalla menimme etsimään aukiolevaa ruokapaikkaa, joka ei ollutkaan ihan helpoin tehtävä, vaikka kello olikin vasta kahdeksan. Tämä pieni kaupunki näytti elävän vain päivisin ja iltaisin ihmiset vetäytyvät koteihinsa ja monet ravintolatkin ovat jo ennen kahdeksaa kiinni. Löysimme kuitenkin pienen thai-ravintolan, jonka kokki tuli ystävällisesti viittoilemaan meitä sisään ja kertomaan ruoistaan.
Ilkka tilasi tulista ja maistuvaa currya ja Millie valitsi kookoskeiton riisin kera. Molemmat ruoat olivat oikein maukkaat ja edulliset, ja palveu oli ystävällistä. Olimme täynnä ja tyytyväisiä.
Loppuun koristeeksi vielä rantakasvistoa edelliseltä päivältä:
Torstai 27.12.
Päivä meni mukavan rennosti rantakadulla käyskennellen, lounaalla poikkesimme sivukadulle edellisillan ravintolaan syömään maistuvaa thairuokaa. Kävimme lounaan jälkeen kirjakaupassa uudelleen ja Millie vaihtoi Bali matkaoppaan johonkin suomalaiseen romaaniin.
Haimme kaupasta vielä jälkkäriksi isot jäätelöt ja sen jälkeen köllimme kämpillä leffaa katsellen.
Illalla mentiin vielä syömään samaan italialaiseen ravintolaan, jossa kävimme ensimmäisenä iltana, ruokatarjous oli edelleen voimassa ja palvelu ja ruoka olivat jälleen kerran oikein hyviä. Sitten vaan hotellille rinkkoja pakkailemaan ja lepäilemään ennen huomista koko päiväistä reissailua.
Illan kuvasaldona valokyltissä viihtyneitä gekkoja sekä törkeän siisti Doraemon-hiiri, joka oli pakko-ostos:
No comments:
Post a Comment