Kävelimme puistossa jonkin aikaa ja pian liskoja alkoi ilmaantua näkösälle muuallakin. Bongasimme jopa yhden rannalta parin metrin päästä loikoilemassa. Se yksilö oli noin 1,5 metrin pituinen ja antoi tulla kuvaamaan jopa aika lähelle. Mahtavia otuksia!
Emme ehtineet olla puistossa enää kauan, kun alkoikin sataa oikein kunnolla, odotimme pahimman kuuron ohimenoa puiden alla ja jatkoimme sitten matkaa ostoskeskusalueelle.
Kävimme pyörähtämässä Central Worldissa, joka oli aivan liian valtava, että olisimme jaksaneet siellä kovinkaan kauan kiertää ja melkeinpä kaikki kaupat olivat merkkiliikkeitä, jotka eivät todellakaan sopineet budjettiimme! Kävimme siis vain syömässä KFC:ssä ja jälkkärillä Dairy Queenissä. Sitten vaihdoimmekin toiseen ostoskeksukseen lähemmäs BTS (skytrain) asemaa, josta pääsisi sitten helposti kotiin. Tämä kyseinen Siam Paragon ei ollut yhtään edellistä parempi, merkkiliikkeitä toisen perään ja koko kauppakeskittymä oli valtava... Olimme jo niin uupuneita päivän kövelyistä, että kävimme oikeastaan vaan alakerran food marketissa ostamassa pientä iltapalaa ja parit juomat huoneeseen.
Seuraava päivä (7.12.) olikin sitten ihan syvältä. Nukuimme jotenkin melkein neljään asti päivällä ja "aamiaisen" syötyämme lähdimme Chinatowniin, etsimään jotakin mukavaa katseltavaa, ihmeteltävää ja ruokaa. Noh, emme onnistuneet löytämään mitään noista, paitsi että ihmettelimme suuresti mitä ihmiset oikein hehkuttivat kun sanoivat Chinatownin olevan hyvin mielenkiintoinen ja käynnin arvoinen paikka... Tietysti ajoituksemme oli huno, kun menimme sinne niin myöhään, mutta tuskin siellä päivänvalossakaan olisi ollut kovin paljon katseltavaa...
Harhailimme siellä jonkin aikaa, molemmilla meni hermot koko hommaan kun tietkin oli niin hyvin viitoitettu, että olisi ollut ihan sama olla siellä ilman karttaa... Tarkoituksenamme oli mennä myös Khao San Roadille iltatorille, mutta olimme liian väsyneitä eksymiseen, liian nälkäisiä ja vihaisia koko Bangkokiin, että päätimme lähteä takaisin kämpille ja ostaa jotakin ruokaa lähikaduilta/lähi kauppakeskittymästä.
Söimme lähikadulla taas vaihteeksi kanaa ja riisiä, kun eivät osanneet siinä muuta meille englanniksi tarjota... Ja puijasivat meiltä vielä 50 bath per annos! Eikä annos ollut edes iso, mutta hinta oli (vaikka se onkin euroissa vain reilu 1€, silti kallis tuollaiseksi annokseksi)! Ja taas saatiin lisäsyy vihata Bangkokia!!
Lauantaina (8.12.) mentiin eläintarhaan rauhoittumaan Bangkok vihoitteluista. Päivä oli mukava, vaikka eläintarha ei ollutkaan kovin iso ja eläimet joita odotimme eniten ja joita eläintarhan sivuilla esiteltiin, puuttuivat kokonaan. Puistoalue oli mukavan vehreä ja eläimet olivat aika hyvin esillä. Mietimme vain, että olivatkohan aitaukset liian pieniä...
Söimme KFC:ssä tekojärven rannalla ja nautiskelimme palmuista.
Eläintarhan jälkeen suunnistimme vielä ostoskeskus aluelle ja menimme tällä kertaa MBK:hon jossa meininki oli hieman rahvaanomaisempaa kuin aiemmissa käymissämme paikoissa. Siellä oli ihan torimainen meininki, oli kojuja/kauppoja joissa oli kiinteät hinnat, mutta löytyi myös paikkoja jossa pystyi tinkailemaan. Millie löysi kellon ja pari paitaa eräästä halpiskaupasta. Ilkka löysi kivan turkoosin ruutupaidan.
Pian olimmekin taas jo ihan poikki päivän kävelykierroksista, että lähdimme kämpille take away -ruokien kanssa, Millie subwayn ja Ilkka KFC:n The Boxin kanssa.
Sunnuntai (9.12.) oli taas hirveä päivä Bangkokissa...
Kun oltiin heräilty ja syöty aamiaista, lähdettiin juna-asemalle ostamaan junalippuja Hua Hiniin ja samalla tsekkaamaan reitti asemalle ja ottamaan aikaa kuinka kauan sinne kestää.
Reitti oli helppo (kerrankin) ja taittui jopa suht nopeasti.
Aivan aseman kulmilla tuli tuktuk kuski meille juttelemaan ja alkoi mussuttaa jotain, että asema olisi muka kiinni kun on vapaapäivä. Hän yritii kovasti selittää, että jossain toisessa paikassa myydään kyllä junalippuja ja hän voisi viedä meidät sinne tuktukillaan... Äijä ei mainannut millään päästää meitä lähtemään tilanteesta pois, kun sinnikkäästi edelleen halusimme mennä juna-asemalle ihan itse katsomaan tilanteen. Lähteminen olisi ollut helpompaa, jos äijä ei olisi tarttunut ainokaiseen karttaamme ja alkanut merkitä sinne kaikenmaailman paikkoja päästään...
Onneksi emme uskoneet häntä vaan lähdimme paikalta heti, kun Millie onnistui kiskaisemaan kartan takaisin. Kävelimme ripeästi asemalle ja huomasimme, yllätys yllätys, sen olevan auki aivan normaalisti. Alkoi ottaa päähän turistien huijausyritykset ja onneksi olimme itse ottaneet hieman selvää tästäkin asiasta jo valmiiksi, helpostihan sitä uskoo kun paikallinen "ystävällisesti" yrittää auttaa... Ja sitä paitsi, kyllä hostimme olisi kertonut aseman olevan kiinni, jos se olisi ollut totta, sillä puhuimme lippujen ostosta hänen kanssaan juuri edellisenä iltana.
Lippujen oston jälkeen lähdimme bussilla Grand Palacelle. Yritimme kovasti tyrkyttää rahaa bussin rahastajalle, mutta hän ei suostunut ottamaan rahoja ja osa matkustajista mumisi meille jotakin, josta emme saaneet selvää... Olimme ihmeissämme ja uusien ihmisten astuttua bussiin tajusimme, että he olivat mumisseet meille "Free free!". Noh, onneksi edes se kulkuväline oli ilmainen!
Arvuuttelimme missä meidän oikein kuului jäädä pois ja vihdoin alkoi näkyä hyvin koristeellisia temppeleitä isolla alueella ja jäimme pois kyydistä. Harmiksemme näimme vain Wat Phon, makaavan Buddhan alueen ja harhailimme taas vaihteeksi lähialueella jonkin aikaa, kunnes eräs tuktuk kuski yritti "avuliaasti" korjata meidät talteen. Hän väitti että Grand Palace on tänään mennyt kiinni jo aikaisin, mutta hän voisi viedä meidät kierrokselle moniin muihin temppeleihin lähialueella vain 40 bathilla... Emme tietenkään lähteneet hänen juttuihinsa mukaan ollenkaan vaan lähdimme lätkimään ja osasimme vihdoin suunnistaa oikeaan suuntaan Grand Palacen löytymiseksi. Kiersimme tietenkin turhan kaukaa portille, kun taas vaihteeksi ei ollut missään mitään viittoja, että missä se sisäänkäynti oikein sijaitsee... Ja siinäkin matkalla eräs toinen tuktuk kuski yritti valehdella palatsin olevan kiinni...
Kun olimme viimein päässeet palatsille ja lippuluukulle, huomasimme kauhuksemme, että sisäänpääsy oli 10€. Kello oli jo niin paljon, ettei meillä olisi ollut aikaa kiertää aluetta kunnolla ja 10€ tuntui todella suurelta summalta Thaimaan kaltaisessa paikassa, että päätimme unohtaa koko jutun. Olimme pettyneitä, sillä olimme odottaneet näkevämme jotakin hienoa pienemmällä vaivalla ja halvemmalla hinnalla...
Lähdimme käymään vielä kehutulla Khao San Roadilla, otimme bussin sinne, jonka ajelu lähelle aluetta oli jälleen kerran kunnon arvailua... Bussin rahastaja oli hyvin tympeä, mutta kertoi loppujen lopuksi missä tulisi jäädä pois.
Päästyämme Khao San Roadille, kävimme ensimmäisenä syömässä Burger Kingissä, jossa hinnat olivat korkeammalla kuin missään muualla Bangkokin alueella. Söimme siellä silti, sillä halusimme helppoa ruokaa äkkiä.
Syönnin jälkeen selvitimme millä bussillä pääsisimme takaisin kämpille ja lähdimme hetkeksi käyskentelemään kadulle. Katu oli täynnä pikku kojuja, jotka tarjosivat kaikki samaa turisti krääsää... Ilkka onnistui löytämään koko viikon ajan etsimänsä lippiksen tingattuun hintaan ja Millie osti nilkkakorun ja kukkapinnin.
Ilkka etsiskeli myös shortseja ja ikäväksemme satuimme erääseen kojuun, jossa Ilkka kokeilikin shortseja jalkaansa ja tinkimiskilpa alkoi. Äijä pyysi housuista ihan järkyttävää hintaa 1200 bath, koska ne olivat olevinaan jotkin merkki housut (feikit tietenkin, niin kun kaikki täällä) joista emme olleet ikinä kuulleetkaan. Ilkka oli nähnyt samankaltaiset muualla 380 bathin hintaan ja kun äijä kyseli ja kyseli mitä tarjoamme, sanoimme sen 380 bath, ja äijä sai hullut raivarit ja alkoi haukkua meitä. Todella epäkypsää käytöstä ja huutelimme fuck offia takaisinpäin ja poistuimme paikalta pikaisesti. HUHHUH! Ihmisillä on niin hyvät käytöstavat täällä!
Oli siis ihan syvältä tuo Khao San Roadkin, vaikka sitäkin oli niin kehuttu. Koko Bangkok oli aivan syvältä ja viimeisen päivän vietimmekin kämpillä nukkuen ja tavaroita pakkaillen, sekä kävimme kaupasta hakemassa junaan eväitä. Ei kiinnostanut olla Bangkokin kanssa enää tekemisissä ollenkaan! Ei enää ikinä Bangkokiin!
No comments:
Post a Comment