Kuninkaan synttäripäivä

Aikaerojen tehtyä tepposensa menimme yöllä nukkumaan joskus viiden aikoihin vielä muutamaksi tunniksi, sillä olimme sopineet Pitchin kanssa seuraavaksi aamuksi pientä ohjelmaa. Niukan, 7-Elevenistä hankitun aamupalan syötyämme suuntasimme noin puoli kymmenen aikoihin tapaamaan Pitchiä majoitusrakennuksemme alakertaan, jossa tarkoituksena oli suunnata ensiksi varsinaiselle aamiaiselle läheiselle torille.

Päivän ensimmäinen WTF-elämys koettiin kadun toisella puolelle pystytetyn bussipysäkin luona, jota hädintuskin huomasimme ja josta Pitch pysäytti meille torille vievän minibussin, jota oli vielä pysäkkiäkin vaikeampi huomata! Tuktuk-kyyti ei ollut meille enää mikään uusi kokemus, sillä olimme aikaisemmalla Phuketin matkallamme useastikin näiden hyvin ilmastoitujen räppänöiden kyydissä. Kyyti torille maksoi n. 20 bhatia (~50 senttiä) kolmelta hengeltä, joten ihmekös tuo, että ihmiset täällä suosivat näitä kulkupelejä.

Myöskään aamiainen torilla tuskin olisi järjestynyt ilman Pitchin apua, sillä kuten olemme ikäväksemme saaneet todeta, ihmiset puhuvat täällä todella huonosti englantia, joten thain kielen osaaminen olisi todella suuri apu ihan jo pelkissä arkipäiväisissä tilanteissa, kuten ruoan tilaaminen. Aamiaiseksi saimme annokset todella maukasta paistettua kanaa riisin kanssa, maustettua liemikeittoa ja juomaksi paikallista, Est-nimellä kulkevaa paikallista Pepsiä. Kana-ateriaan tarjottiin lisämausteeksi tulista soossia, joka sopivan varovasti lisättynä antoi sapuskaan sopivasti potkua.

Ateriat syötyämme matka jatkui torin läpi suoraan Bangkokia halkovan Chao Phraya -joen rannalle, josta siirryimme lautalla joen yli toiselle puolelle. Noin minuutin kestänyt lauttamatka tuntui suorastaan huvittavan lyhyeltä, mutta koska joen yli vieviä siltoja on melko harvakseltaan ja ne ovat todella kaukana toisistaan, on lautta milteipä kätevin tapa ylittää joki. Lauttaa odotellessa sekä lauttakyydin aikana ehdimme napata ympäristöstä muutamat fotot.

Kolmen bhatin hintaisen lauttamaksun maksettuamme kävelimme joenrannassa sijaitsevan pienen ostoskeskuksen läpi, jossa paikalla oli lisäksemme vain kourallinen ihmisiä, vaikka suurin osa liikkeistä näyttikin olevan auki; syynä mestan tyhjyyteen saattoi olla vuosittain 5. joulukuuta Thaimaassa vietettävä kuninkaan syntymäpäivä, joka kerää vuosittain keltaisiin paitoihin pukeutuneita thaimaalaisia joukottain juhlistamaan tätä merkkipäivää. Ostoskeskuksesta siirryimme taksikyydillä joen varrella sijaitsevalle Asiatique-torialueelle, joka valitettavasti oli vielä päiväsaikaan kiinni ja niin ikään täysin tyhjillään; paikka oli siitä huolimatta hienon näköinen.

Joen varrelta palasimme parilla eri bussilla takaisin lähtöpisteeseen eli majapaikkamme hoodeille, josta Pitch jatkoi matkaa kotiinsa ja me puolestaan ruokakauppaan ostamaan aamiais- ja lounastarvikkeita. Lukuisten mielenkiintoisten tuotteiden seasta valitsimme lounaaksi valmiiksi paistettuja porsaanlihasuikaleita sekä KFC-tyyppisiä kuorrutettuja kananpaloja sweet chili -kastikkeella, jotka nakattiin kurkusta alas Chang-oluen saattelemana. Erittäin maukasta!

Kämpille palattuamme tarkoituksena oli idlailla siellä jokunen tunti ja lähteä sitten alkuillasta kohti Bangkokin kuninkaallista kaupunginosaa, jonne jo aikaisemmin mainitut lukuisat keltapaitaiset thaimaalaiset kerääntyvät juhlistamaan kuningasta, mutta toisin kävi; yhä edelleen päällä ollut matkaväsymys sai aikaan sen, että nukuimme pitkälti yli alkuillan ja siirryimme sen jälkeen suosiolla kattoterassille katselemaan ympäri Bangkokia paukahtelevia ilotulituksia sekä taivaalla satamäärin lentäviä lyhtyjä, joista kumpaisestakin lähti aikaan upeita valoja muutoin pimeälle taivaalle. Ilotulitusta kesti reilun puolen ajan, jonka jälkeen palasimme takaisin sisätiloihin hengailemaan vielä muutamaksi tunniksi ennen nukkumaanmenoa.