6.-13.2.2013
Ubudissa vietettiin viikko ihan mukavassa hotellissa hyvin rauhallisella sivukadulla lähellä Monkey forestia ja hotellin alueella näkyikin parina päivänä apinoita pomppimassa katoilla. Onneksi eivät sentään varastaneet mitään kun oltiin altaalla uimassa ja tavarat penkeillä odottelemassa.
Hotelliin saavuttuamme selvisi pian että huoneemme ei ollutkaan ihan sama kuin nettivaraussivustolla väitettiin. Huoneesta puuttui minibaari, joka oli osasyy koko huoneen varaamiseen. Huoneesta puuttui myös TV ja kylpyamme, joilla nyt ei ollut meille niin väliä, sillä niillähän ei saa juomia kylmiksi.
Kävimme valittamassa ouuttuvista asioista ja näytimme nettisivuillakin olevaa luetteloa huoneen mukavuuksista ja vastaus oli että he vain ilmoittavat sivustolle koko hotellin ominaisuuksista. Yritin selittää tälle herralle, että huoneiden ominaisuuksia pystyy kyllä erottelmaan hotellivaraussivustoilla, joista sitten myös nämä huoneiden väliset hintaerot muodostuvat... Hän vain hymyili ja sanoi yes yes, mutta eipä varmaan ymmärtänyt mitä tarkoitin. Heillä siis oli imastoituja huoneita minibaarilla, muttei tietenkään nettisivuilla lupaamaansa hintaan.
Huone oli kuitenkin ihan mukava ja romanttinenkin, joten päätimme jättää asian sikseen. Illemmalla pääsimme kuitenkin valittamaan kattotuulettimesta joka oli aivan turha koko huoneessa kun se ei tuulettanut ollenkaan. Onneksi saimme liikuteltavan pienemmän tuulettimen koko viikoksi käyttöömme.
Yhtenä aamuna olikin mukava yllätys kun hotellin toinen reseptionisti tuli perimään meiltä maksua koko viikosta uudelleen, vaikka olimme sen jo kokonaisuudessaan maksaneet. Hän ei millään uskonut sanaamme ja alkoi suuttua meille kunnolla, onneksi oli kuitti näyttää asian todisteeksi. Hieman otti päähän kun hän ei edes pyytänyt kunnolla anteeksi erehdystään/hotellin omaa tiedon katkosta.
Ubudissa maleksimme paljon altaalla päivisin, sillä oli aika kuuma tehdä oikein mitään.
Lähiympäristössä oli paljon mukavia ravintoloita, jotka oli todella nätisti sisustettu ja iltaisin kauniisti kynttilöin ja valoin valaistu. Hinnat olivat monissa paikoissa hieman korkeammat kun Kutalla, mutta ruokakin oli parempaa osassa paikoissa.
Parina päivänä käytiin kävelemässä pääkadun tuntumassa, jossa oli nähtävyyksinä oli joitakin temppeleitä, museoita ja Ubudin palatsi, jossa ilmeisestikin asuu vielä osan vuotta joitakin kuninkaallisia.
Löysimme myös kirjakauppoja, joissa pystyi vaihtamaan omia jo lukemiaan kirjoja ja ostamaan uusia. Nähtiin myös muutamat riisipellot matkallamme paikasta toiseen, joista Ubud taiteen lisäksi tunnetaan.
Yhtenä päivänä käytiin myös tutustumassa Monkey Forestiin, ja apinoita näkyikin siellä todella paljon. Itse apinat eivät kiinnostaneet meitä niin paljon, mutta metsä itsessään oli hieno. Kunnon viidakko maisemaa oli joka puolella ympärillämme ja valtavia puita joissa apinat kiipeilivät ja leikkivät. Metsässä oli myös pari hindutemppeliä joihin emme kyllä valitettavasti saaneet mennä.
Apinoiden lisäksi näimme hotellimme alueella paljon gekkoja, myös isompia yksilöitä, tulikärpäsiä ja lepakoita (myös eräässä puutarhassa ison hedelmälepakon roikkumassa puussa!).
Malesiassa tutustuimme ruotslaiseen pariskuntaan, valitettavasti Emma oli joutunut jo lähtemään kotiin opiskelujen vuoksi, mutta Charlie tuli Ubudiin parin viimeisen päivämme aikana. Käytiin Charlien kanssa syömässä parina iltana kun oltiin kerrankin samaan aikaan jossakin ja puhuttiin lähinnä siitä kuinka kyllästyneitä me kaikki kolme olimmekaan Aasiaan ja kuinka me kaikki vaan odotimme Australiaan pääsyä.
Kokonaisuudessaan Ubud oli mukava paikka, jossa oli kohtalaisen vähän liikennettä ja muutenkin vähän rauhallisempaa. Ravintolat olivat todella mukavan näköisiä ja ilma oli ehkä hieman viileämpi kuin Kutalla.
Eihän siellä nyt ihan siltä näyttänyt kuin Eat Pray Lovessa, mutta elokuvan kohtaukset olikin kuvattu upeammissa maisemissa kauempana Ubudin keskustasta, jossa trooppisuus ja riisipellot ovat parhaillaan.
No comments:
Post a Comment